oon täs pohdiskellu aika paljon kaikkee elämään liittyvää. siis mun elämään.
ehkä mä oon jotain tärkeetä oivaltanu, mut on tää elämä aika vaikeeta. kyl se siitä jonai päivänä vielä paranee. sitä odotellessa.. 🙂
näin muuten ihanaa unta viime yönä, eikä enää yhtään harmita etten päässy avenged sevenfoldin keikalle!
siinä matt, tai no m. shadows laulo mulle ja olin eturivissä, sit se aina puhu mulle biisien välis ja oli niin helkkarin rentoo siel! heräsin sittem ihan ku olisin ollu siel keikalla, joten enää ei harmita!
oon kuunnellu hirveesti bring me the horizonin ’ there is a hell, believe me i’ve seen it. there is a heaven, let’s keep a secret ’ -albumia viimiset pari kuukautta. lemppareiks on noussu ehdottomasti ’crucify me’ ja ’don’t go’.
jos vertaan edelliseen kahteen albumiin, on tää ehdottomasti paras! tää ei oo sitä pelkkää oliver-rääkymistä, vaan täs on panostettu enemmän instrumentteihin. aivan mahtava albumi!
EN MALTA ODOTTAA KEIKKAA! eikä oo mahollista ku nään viel the devil wears pradan!!
